Mielestäni on liioittelua, että levyn kansista ja itse levystä löytyy neljä kertaa sama kuva. Luultavasti sitä olisi keksinyt jotain muuta, jos vähän olisi miettinyt. Tai kenties kyseessä on protesti teorialle, että aikoinaan Approved ei myynyt Motorssien rumuuden takia? Eräs painos jopa otettiin aikoinaan eri kannella, tarina ei kerro kuinka paljon myynti lisääntyi tästä…

Pelin avaa kansivihkon tekstejen mukaan Motorsin suurin hitti, Airport. Hitti syystäkin, sillä paljon koukkuja ja tunnelmaa sisältävä kappale on eittämättä hyvä. Kokonaisuuden kruuna mahtipontinen piano, joka esiintyy edukseen muissakin lauluissa. Tunnelmaltaan samaan kastiin menee Do You Mind, jossa edellä mainittu piano tulkitsee myös elämän tuskaa. Motors onkin parhaimillaan suuria tunteita mahtipontisesti kertovissa rauhallisissa veisuissa, rokimpi osasto ei toimi aivan niin hyvin. Muista kappaleista Soul Redeemer svengaa kivasti ja Dreaming Your Life Awayssa on mukava kertosäe.

Sanoituksia en rupea kommentoimaan, ehkä nimet Airport, Forget About You, Breathless, Sensation ja Today kertovat missä mennään, tai sitten ei. Elämän perusasioita näissä olin kuulevani maalailtavan.

Bonuksia on mukana seitsemän raidan verran. Mielestäni varsin fiksua laittaa sinkkuja yms. bonuksiksi cd-uusintajulkaisuihin, sillä näin kuluttaja saa enemmän vastinetta rahoilleen, eihän niitä sinkkuja välttämättä ole edes saatavilla enää.

Kokonaisuus on varsin onnistunut ja Approved By… on ehdottomasti 1:stä parempi levy. Jos Simon ja Garfunkel kolahtaa, se ei välttämättä tarkoita että The Motors kolahtaa, mutta junttina en parempaakaan vertailukohtaa keksi. Aikuiseen makuun.