Riku, transu ja homo Elemeri. Lähes koko aikuisiän yhdessä soittanut kolmikko on vihdoinkin julkaissut ihan oikean täyspitkän levyn Rooster Recordsin myötämielisellä avustuksella. St.Hoodista tuttu kitaristikaksikko Heikki ja Panu tekee tällä hetkellä ehkä elämänsä parasta musiikkia, eikä luovuudella näytä olevan mitään rajaa. Vahvat Alice In Chains, Stone Temple Pilots sekä Soundgarden vaikutteet eivät Dark Filth Fraternityn debyytillä häiritse. Päinvastoin. Näin vahvaa ”grunge” –tulkintaa en ole aikaisemmin Suomesta kuullut tulevan. Levy oli käsittääkseni valmiina jo viime syksynä, mutta julkaisijaa ei tahtonut tekeleelle löytyä, ennen kuin Rooster Records huomasi ottaa helmen huomiinsa. Näin myös muutaman vuoden jäissä ollut Rooster –levy-yhtiö heräsi eloon ja hyvä niin.
DFF:n esikoislevy sisältää 9 biisiä + yhden piilobiisin. Muutama näistä kappaleista täyttää ehdottomasti klassikkomääritelmän kriteerit. Hyvänä esimerkkinä klassikkobiisistä on yksi komeimpia kotimaisia sävellyksiä kautta aikain oleva The Orchid Song, jonka mahtipontinen tulkinta aiheuttaa kylmiä väreitä kuumimmallekin Kallelle. Muita mainitsemisen arvoisia biisejä ovat mm. Altar of Crome sekä levyn päättävä kaunis Wings Upon A Liars Chair. Levyn tempo vaihtelee sulavasti nopeammasta rypistyksestä aina hehkeimpään slovariosastoon, mutta temmon vaihteluista huolimatta levy on tasapainoinen kokonaisuus, joka kestää kuuntelua helposti alusta loppuun. Bändin soittotaito ja tyylitaju ovat sellaista luokkaa, jota harvoin tapaa kotimaisessa musiikkikentässä. Kyse on todellisista lahjakkuuksista.
Nähtäväksi jää kuinka Dark Filth Fraternity löytää omat kuulijansa, ja kuinka St.Hoodin valtava menestys hardcore genressä vaikuttaa bändin menestymiseen tulevaisuudessa. Itselle Dark Filth Fraternityn ”The Book of Clear Light” on ehdottomasti tämän vuoden kovimpia julkaisuja, jonka mielelläni nostan liki legendaariseen klassikkopinoon muiden helmiäisten seuraksi.