Aikanaan Dying Fetusista lähteneet Jason Netherton (laulu/basso) ja Sparky Voyles (kitara) nappasivat uudelle bändille nimen Assückin pitkäsoitosta ja valitsivat tiekseen juuri kyseisen esikuvansa viitoittaman grindiä, hardcorea ja death metallia yhdistelevän tyylin.

Pikkuhiljaa on Misery Index nostanut tasoaan kohti USA:n äärimetallin kärkeä ja kun bändin ensilevytyksellä kuului vielä aika vahvasti miesten edellisen orkesterin vaikutus, on väliä venytetty jokaisella albumilla pidemmäksi. Relapse haistoi selvästi bändin olevan etulinjaan murtautumisen kynnyksellä signatessaan Misery Indexin rosteriinsa. Jo edellinen mini-cd lupaili kovaa materiaalia tulevaisuudessa ja nyt orkesteri iskee kuuntelijalle luuvitosen välilihaan kuin hai hampaansa tuoreeseen surffaajaan. Virveli kilkattaa, tuplabasarit laulavat ja välillä muistetaan myös niskanikamia mehukkailla päännytkytyskohdilla. Netherton tuntuu olevan kovemmassa vedossa kuin koskaan ja hänen raaka, huutoa ja örinää yhdistelevä laulutyylinsä edustaa lajin ehdotonta kärkeä, kuten miehen levytyksiä seuranneet tietävät, nyt vain tuntuu jostain vielä löytyneen yksi pykälä vittuuntuneisuutta lisää.

Soundit mukiloivat kuulijaa juurikin mukavasti, enkä ainakaan itse löydä niistä murisemisen aihetta. Muistaisin bändillä olleen lyriikoissa myös hieman sanottavaa, mutta promo ei valitettavasti sisällä sanoituksia, joten en nyt niihin pystynyt sen kummemmin paneutumaan. 33 minuuttia myöhemmin ihmettelen, että joko se on ohi? Armottomalla intensiteetillä kiitävä luotijuna jättää kuuntelijan vaatimaan uutta kierrosta.

Vaikuttaa siltä, että vuosi 2006 tulee olemaan oikea turpasaunomisen juhlavuosi, nyt jo muutama tappolovi löytyy revolverin kahvasta ja Misery Indexin ”Discordia” on yksi niistä.